Tämä on vanha versio dokumentista!


Infektiosairaudet

16.2.2007

1. Kuumeinen tropiikista palaava. Yleisimmät infektiot. DG ja hoito.

2. VTI tasodg. ja hoitoperiaat

3.
a) siprofloks yleisimmät käyttoaiheet
b) puumala-ab-tutkimus
c) gram-pos diplokokki

4. Potilastapaus:
34-v mies, sairastanut DMI 12-vuotiaasta. Palelluttanut varpaansa, iho rikki oikean jalkan pottuv ,märkivä ja erittävä 1cm haava, turvotusta ja punotusta koko varpaassa, T= 38C.
a) diagnoosin pääperiaatteet ja mahdolliset liitännäissairaudet
b) yleisimmät aiheuttajat
c)hoidon pääperiaatteet

Gastroenterologia

16.2.2007

Vastaukset max. 10 riviä!

1. Helikobakteeriulkuksen hoito
2. Keliakian diagnostiikka
3. Rasvamaksan syyt
4. Haavaisen paksusuolentulehduksen hoito terveyskeskuksessa

Nefrologia

20.11.2006

1a.Nefroosin/nefriitin virtsal.

1b.Kroonisen mun. vajaatoim luok.

2.Sekundaarinen hyperparatyreoosi
3.Kroonisen mun. vajaatoim hoito ennen dialyys 4.Dialyys indikaatiot

Hematologia

1.11.2006
  1. ET:n (essentielli trombosytoosi) diagnoosi ja lääkehoidon aloitusindikaatiot?
  2. Pseudotrombosytopenia
  3. Kerro mitä tutkimuksia teet/tilaat kun epäilet potilaallasi:
  • raudanpuuteanemiaa
  • megaloplastista anemiaa
  • hemolyyttistä anemiaa

4. Millä mekanismilla seuraavat lääkeaineet vaikuttavat veren hyytymisjärjestelmään:

  • asa
  • varfariini
  • hepariini
  • klopidogreeli
  • traneksaamihappo
  • streptokinaasi



7.3.1996

1. Mitkä ovat kroonisen lymfaattisen leukemian oireet? 2. Mitä tarkoittavat seuraavat käsitteet akuutissa leukemiassa:

 a) remissio,
 b) konsolidaatiohoito.

3. Philadelphiakromosomi. 4. Mikä diagnoosi potilaalle voidaan asettaa seuraavan verenkuvan perusteella: Hb 130 hkr 0.38 Er 3.5 MCHC 337 MCV 96 MCH 32 B-leuk. 3.5 st 0.01 lt 0.10 eos 0.01 bas 0.01 mon 0.05 lymf 0.82 B-trom 210. Mihin erityisesti kiinnität huomiota statuksessa? Mitä lisätutkimuksia tarvitaan päivystysluontoisesti? Kuuluuko potilas avohoitoon vai keskussairaalaan?

26.2.1997

1. Mitkä ovat hemofiliapotilaan itsensä tuntemat ensioireet nivelvuodossa? Mitkä tilanteet vaativat lääkehoitoa ja mikä se on lievässä A- hemofiliassa? ( lääkkeen farmakologinen nimi) 2. Mihin sairauksiin liittyy normosyyttinen, normokrominen anemia? 3. Hankitun laskimotukostaipumuksen syyt (luettelo).

9.12.1999

1. Perustele lyhyesti, miksi seuraavat lääkkeet lisäävät verenvuotoriskiä:

 a) aspiriini
 b) varfariini (Marevan)
 c) hepariini
 d) streptokinaasi

2. 36-vuotias aikaisemmin terven mies, jolla nyt muutaman viikon ajan esiintynyt kuumeilua > 38 C, yöhikoilua ja laihtumista. Tutkimuksessa toteat vasemmassa solisluukuopassa n. 3 cm kokoisen kivuttoman pahkuran. Jatkosuunnitelma:

 a) olet TK-lääkäri,
 b) olet sisätautien poliklinikalla toimiva sairaalalääkäri.

3. Neutropenia ja infektioriski. 4. Aktiivista nivelreumaa sairastava potilas, joka joutuu käyttämään kohtuullisen paljon särkylääkkeitä. Hakeutuu ennenaikaisesti kontrolliin lisääntyneen väsymyksen ja heikotuksen vuoksi. Lisäksi ollut jonkin verran ylämahakipuja. Verikokeissa B-Hb 58 g/l (normaalialue 135-165), E-MCV 65 fl (normaalialue 76-96) ja E-MCH 22 pg (normaalialue 27-32). Suunnittele potilaan ensisijaiset tutkimukset ja hoito.

7.3.2000

1. Makrosytoosi (E-MCV > 100 fl) ilman anemiaa, yleisimmät syyt. 2. Laskimotromboosiprofylaksian toteutus 1. raskauden aikana 2. imetyksen aikana. 3. Pseudotrombosytopenia. 4. Hyväkuntoinen nuori mies, jolla terveystarkastuksessa otetuissa verikokeissa todetaan yllättäen B-Leuk 96x10exp9 /l, B-Hb 142g/l, B-Tromb 300x10exp9 /l, CRP <10mg/l, La 1. Statuksessa ei poikkeavaa. Valkosolujen erittelyssä blasteja 0, promyelosyyttejä 5 %, myelosyyttejä 15 %, metamyelosyyttejä 10 %, sauvamaisia neutrofiilejä 6%, liuskatumaisia neutrofiilejä 41 %, monosyyttejä 3 %, lymfosyyttejä 20%. Mitä sairautta epäilet? Mitä kerrot potilaalle? Mihin ohjaat potilaan, millä aikataululla?

7.6.2004 uusinta

1. Syvän laskimotukoksen hoito. 2. Multippelin myelooman oireita ja löydöksiä. 3. Foolihapon puute. 4. Neutrofilian syitä.

Propedeuttiset tentit

20.3.1992

1. Keliakia 2. Ulosteessa on verta. Miten tutkit potilaan? 3. Toiminnallinen vatsavika 4. Haiman karsinooma. Oireet/diagnostiikka 5. Miten alkoholi aiheuttaa maksan vaurioitumista? 6. Sepelvaltimotaudin riskitekijät 7. Stroke- potilaan kuntoutuksen suuntaviivat 8. 62-vuotias nainen tulee sairaalaan ylävatsakipujen takia. Oireita ollut 3-4 kk ajan. Kipu tuntuu oikealla puolella ja keskellä. Ei säteile. Ei oksennuksia, eikä suolen toiminnan muutoksia. Ateria pahentaa: n. 1-2 t. Mihin oireet viittaavat? Miten suunnittelet tutkimuksen? Päivystystapauksen hoito (kello 03.20)

8.3.1993

1. 25- vuotias nainen vastaanotolle hengityksen pahan hajun takia. " Avomies jo alkanut karttaa”. Subjektiivisesti oireeton eikä itse tunne mitään hajua hengityksessään. Käynyt terveyskeskuksessa, keuhkolääkärin ja sisätautilääkärin luona. Dg on edelleen auki. Mikä työdiagnoosi? Miten selvität tilannetta? Mitkä vaihtoehdot diagnostiikassa? Mitä sanot potilaalle? 2. 52- vuotias mies tuodaan päivystyksenä hengenahdistuksen ja rintatuntemusten takia. Ollut aikaisemmin terve, paitsi nuorena painiessa vas. alaraajan ruhjevamma ja silloin sanottu olleen veritulpan jalassa. Nyt kävellessä äkkiä tuntenut rinnassaan napsahtavan, samalla ahdistava olo, vaikea hengittää, ei tahdo saada riittävästi ilmaa kulkemaan. Pulssi nopea ad 110, RR 100/55 mmHg, iho hikinen, hengittää kiivaasti. Pitelee vas. kädellään rintaansa. Mikä työdiagnoosi? Miten selvität tilannetta? Mitkä vaihtoehdot diagnostiikassa? Mitä sanot potilaan vaimolle? 3. Maksataudit a) Maksakirroosi diagnostiikka b) Maksaperäinen askiites: patogeneesi c) Seerumin kollageenimarkkerit alkoholimaksatautia diagnostisoitaessa. 4. Mitä keliakia potilas potilas saa syödä. Laadi yksinkertainen päivän ruokalista. 5. Karsinoidi syndrooma.

7.3.1994

1. Sydämen toiminnan vajaus Oireet -Mitkä fysikaaliset löydökset tukevat dg? - Mitkä laboratorio löydökset tukevat? Hoitoperiaatteet Piirrä (etu-taka= ap) Thorax kuva 1) normaali 2) Suurentunut sydän + keuhkopöhö 2. Päivystät Muhoksen tk:ssa (+sairasosasto), klo 02.30 tuodaan halvauspotilas , jolla oireet alkaneet 1,5 tuntia aikaisemmin. Miten refleksien avulla määrittelet kohtauksen vaikeusasteen? Teetkö lumbaalipunktion? Perustele. Minkälaista hoitoa potilas tarvitsee: 1) koti 2) terveyskeskus= vuodeosasto 3) OYKS. Perustele hoitopaikka. Näet potilaan 14 vrk kuluttua uudestaan. On toipumassa. Miten refleksien (mitkä) avulla määrittelet paranemismuutoksen? Miten pyrit kuntouttamaan? 3. Hoitoosi tulee 82- vuotias mies, jolla meleenaa, lieviä ylävatsatuntemuksia ja Hgb tasolla 52. Miten aloitat tutkimuksen? Mitkä dg mahdollisia (= todennäköisiä)? 4. Miten diagnostisoidaan laktoosi-intoleranssi? 5. Alko- maksasiarauden kliininen kuva 6. Mikä maksatauti on T.A.H. ja miten se ilmenee? 7. 71- vuotias maanviljelijä tulee tutkittavaksi jalkojen kylmyyden ja säryn takia. Sairastaa tyypin 2 diabetesta(=10v), hoidettu sulfonyyliurealla, verensokeritaso = 16,9. Viime kuukauden aikana jalkoja alkanut särkeä ja niissä kipuja nyt jo levossakin. Oikea isovarvas mennyt mustaksi ja saman jalkaterän lateraalireunalle tullut 2 sinipunertavaa läiskää. Mainittakoon, että käynyt kuukauden aikana 2 kertaa terveyskeskuksessa ja yhden kerran keskussairaalassa. Saanut antibioottia ja sanottu “kyllä se siitä”. Mitä arvelet löytyvän fysikaalisessa tutkimuksessa ja miten selität potilaan oireet? Vaatiiko kiireellistä hoitoa vai “kyllä se siitä”? Hotopaikan arviointi: 1) koti 2) vuodeosasto 3) keskussairaala. Mitä pitäisi tehdä?

7.10.1994

1. Ruokatorven kasvain. Oireet. Tutkimuslöydökset bed side. Miten diagnoosi varmistetaan? Hoitolinjat. Ennusteen arviointia. 2. Toiminnallinen vatsavaiva 3. Keliakia 4. Nimeä maamme yleisin virus hepatiitti. Kerro siitä. Oireet. Diagnostiikka. Hoitolinjat. 5. Verenpainetauti: oireet, tutkiminen bed side, laboratoriotutkimukset mitkä tarpeellisia ja miksi. Lääkkeen valinta. Hoidon seuranta. Kohde- elinvauriot (mitkä). Ennuste. 6. 65- vuotias mies tulee tutkittavaksi hengenahdistuskohtauksen takia. Oireita ollut kahden vuoden ajan. Käynyt terveyskeskus/ keskussairaala. Tutkittu paljon, sanottu astmaksi. Lääkitys kuitenkaan ei ole auttanut. Kohtaukset jatkuvat. Tyypillinen kohtaus alkaa äkkiä. Ahdistaa rinnasta, ei säteilevää kipua, sydän tuntuu takovan lujasti ja samalla tulee paha olo. Yliherkkyyttä ei ole koskaan esiintynyt. Mihin oireet viittaavat. Mikä työdg. Miten varmistat diagnoosin? Hoitolinjat. 7. Miten lasketaan BODY MASS INDEX, vyötärö- lantio suhde. Laske omasi. Mitkä ovat normaalirajat. Mikä on obesiteetin raja. Mitä merkitystä arvelet olevan näiden arvojen mittaamisella: a) potilaan hoito b) tutkimus.

9.3.1992

1. Pakkasaamuna 2 miestä (AA ja MM) kolaavat lunta autotallin edestä. AA tuntee kipukohtauksen, joka säteilee selkään ja käsiin. Pääsee vaivoin sisään, lyyhistyy lattialle. Kipu jatkuu. Nitro ei auta→ siaraalaan ambulanssilla. MM saa ahdistuskohtauksen, pitää hengittää syvään, lievästi rinta arka, ei säteilevää kipua. Pääsee vaivoin sisään, lyyhistyy lattialle, kipu jatkuu. Nitro ei auta → sairaalaan ambulanssilla. Mikä on todennäköisin Dg (AA/MM)? Miten välitön hoito? Miten varmistat Dg:n? 2. Miten nykykäsityksen mukaan kehittyy osteoporoosi? Piirrä kaavio. 3. Helicobacter pylori: a) piirrä kuva, b) Miten se häiritsee limakalvoa? c) hoitolinjat 4. Hepatiitti C. Karakteroi. 5. Entsyymidiagnostiikka infarktipotilaalla. Troponiini T mittaukset: mitä merkitystä? 6. Alkoholimaksa. Diagnostiikka? Hoitomahdollisuudet? 7. Laktoosi- intoleranssi Kliinisen tutkimuksen tentit

2.9.1994

1. Mitä kysyt keltaiselta potilaalta? 2. Miten tutkit kognitiiviset toiminnat? Mikä merkitys tällä tutkimuksella on esimerkiksi: a) dementia, b) diabetes, c) depressio potilaiden hoidolle? 3. Sydämen palpaatio. Miten tutkit? Mikä merkitys diagnostiikalle? 4. Sisätautipotilaan neurologinen tutkiminen 5. Perifeeristen verisuonten kuuntelu. Mitä kuunnellaan? Miten tulkitset löydöksen? 6. Keuhkojen auskultaatio. Mitä merkitsee, jos kuulet a) kosteat rahinat keuhkojen alaosista ( esim. potilaan noustessa istumaan) b) vinkuvat rahinat expiriumissa c) vasemmalta puolelta normaali hengitysääni, oikealta ei kuulu mitään. 7. Prostatan tutkiminen. Miten suoritat. Kenelle pitää osastolla tehdä tutkiminen? Kenelle tutkimus on kielletty? (=Miksi?) 8. 50- vuotiaalla autonkuljettajalla on ollut 5 vuotta verenpainetautia. Tutkittu terveyskeskuksessa ja keskussairaalassa. Verenpaine koholla lääkityksestä huolimatta (vaihdettu usein). Korvissa suhisee ja vasemman korvan takaa kuuluu musiikkiääni. Tämä oire on pahentunut, lääkärit pitäneet sitä mitättömänä. Mitä kysyt potilaalta? Miten mittaat verenpaineen? Mikä muu tutkimus tulisi suorittaa? Mitä syitä saattaa olla, että lääkitys ei tehonnut?

12.9.1995

1. Selitä lyhyesti: a) stereotyyppinen kipuvaste, b) bronkiaalinen hengitysääni, c) ejektiosivuääni, d) ksantelasma, d) ksantooma, e) Kussmaulin hengitys. 2. Vatsan auskultaatio: mitä kuuntelet? 3. S1:n korostumiseen vaikuttavat tilat 4. Mihin seikkoihin kiinnität huomiota ottaessasi anamneesia rintakipuiselta potilaalta? 5. Mitä tarkoitetaan hidasluomisuudella ja luomivajeella? 6. Mitä seikkoja saat selville tusheeraamalla potilaan? 7. Tusheerauksen kontraindikaatiot. 8. Yskäpotilaan anamneesissa huomioitavia seikkoja. 9. Pneumoniapotilaan auskultaatiolöydökset.

20.9.1995

1. Millaisia löydöksiä etsit palpoidessasi potilaan sydämen? 2. Piirrä mitraalivuodon sivuääni. 3. Selvitä lyhyesti: a) syanoosi, b) eksoftalmus, c) Rombergin testi, d) MOS, e) Cheyne- Stokesin hengitys. 4. Mitä ja miksi kysyt potilaan “yleisistä elintavoista”? 5. Mahakipuisen potilaan anamneesissa huomioitavia seikkoja. 6. “Tervesydämisen” pleuriittipotilaan statuslöydökset. 7. Angina pectoriksen ekvivalentti. 8. Mitkä oireet viittaavat mahalaukun kasvaimeen?

6.10.1997

1. Mitä ja miksi kysyt rintakipuiselta potilaalta? 2. Selitä lyhyesti a) hidasluomisuus b) teleangiektasia c) striat d) MOS 3. Mihin kiinnität huomiota imusolmuketutkimuksessa ja miten kuvaat sen? 4. Selitä a) kellonlasikynnet b) S3 5. Nivelstatuksen tutkiminen/arvio. 6. Mitä on, ja mistä johtuu a) syanoosi b) ikterus 7. Miten erotat anamnestisesti sinustakykardian supraventrikulaarisesta takykardiasta? 8. Kuvaile lipidiarcuksen kliininen löydös.

5.11.1997

1. Miten kuvaat potilaan ravitsemustilan? 2. Mitä valittaa claudicatio intermittens -potilas? Mitä löydöksiä statuksessa voisi esim. diagnoosiin liittyen ilmetä? 3. Piirrä ja nimeä oheiseen kuvaan sydämen standardikuuntelualueet. 4. Luettele Basedowin taudin silmäoireet. 5. Miten arvioit kliinisesti pernan koon? 6. Mitä merkitsee munuaisten koputusarkuus? 7. Ientulehduksen löydökset. 8. Potilaalla on pigmentoituneet kämmenen uurteet. Mitä epäilet?

10.12.1997

1. Esitä graafisesti seuraavat auskultaatiolöydökset a) ejektioclick + ejektiotyypin sivuääni, alentunut A2 b) MOS + diastolinen rullaus (rumble) c) mitraalivuodon auskultaatiolöydös d) aortavuodon auskultaatiolöydös 2. Kuinka verenpaine mitataan? 3. Kuvaa ainakin kaksi eri tyyppistä tremoria. Mihin ne voisivat liittyä? 4. Mitä saat selville rektaalisen tuseerauksen avulla? 5. Miten arvioit maksan koon? 6. Selitä Waist/Hip (W/H) vyötärö/lantio -suhde. 7. Miten vibraatiotunto tutkitaan ja mitä se kertoo? 8. Miten ja miksi otat mahakipuisen potilaan anamneesin?

11.9.1998

1. Selitä a) lid lag (hidasluomisuus) -oire b) Cheyne-Stokes -hengitys c) sydämen paradoksaalinen kohotus d) vesikulaarinen hengitysääni 2. Miten kuvaat hengenahdistusta anamneesi- ja statusmerkinnöissä? 3. Mitä seikkoja saat selville potilaan rektaalisella tuseerauksella? 4. Lasegue-testin suoritus ja tulosten kirjaaminen. 5. Miten potilas kuvailee tyypillisen sepelvaltimotaudista johtuvan angina pectoris -kivun? 6. Mitä sairautta epäilet, jos potilaalla on munuaisten tienoilla koputusarkuutta? Mitä muita löydöksiä/oireita potilaalla todennäköisesti on? 7. Kuinka teet nivelstatuksen? Mitä seikkoja huomioit? 8. Mitä on, ja mistä johtuu a) kellonlasikynnet b) teleangiektasiat

14.10.1998

1. Selitä lyhyesti a) stereotyyppinen kipuvaste b) bronkiaalinen hengitysääni c) MOS 2. Pneumoniapotilaan auskultaatiolöydös. 3. Kuvaa piirtäen tyypillinen auskultaatiolöydös aortastenoosissa. 4. Mitä ja miksi kysyt potilaan “yleisistä elämäntavoista”? 5. Miten tutkit, onko potilaalla askitesta (kliininen status, ei “konetutkimusta”) 6. Mihin kiinnität huomiota imusolmukkeita tutkiessasi? 7. Kuvaile lipidiarcus, löydöksen merkitys. 8. Miten tutkit potilaan valtimostatuksen?

10.9.1999

1. Potilaan auskultaatiolöydös on graafisesti seuraavanlainen (aorttastenoosi toim. huom.) a) kuvaa löydös sanallisesti b) mikähän on todennäköinen diagnoosi 2. a) kuvaa esimerkinomaisesti tyypillinen angina pectoris -anamneesi b) kuvaa psykogeenisistä syistä johtuva rintakipuanamneesi 3. Miten mitataan verenpaine? 4. Ripulipotilaan anamneesi 5. Mitä tarkoittaa perkutoiminen? Selitä termit sonori, hypersonori, tympaniittinen, painumus ja anna esimerkki kustakin. 6. Miten paikannat ja tutkit maksaa kliinisessä statuksessa? 7. Tajunnantason asteet/arviointi 8. Mikä on ksantelasma?

Kliinisen tutkimuksen tentti 6.9.2002

1. Kuvaile tavallisimmat normaalista poikkevat keuhkojen auskultaatiolöydökset ja mainitse yksi kliininen tilanne, johon kyseinen löydös voisi viitata. 2. Maksan status, miten tutkit ja mitä voit löytää? 3. a) Sydänpotilaan anamneesin tärkeimmät pääkohdat b) Luettele normaalisti kuuluvat sydänäänet ja selitä niiden alkuperä. Mitkä näistä sydänäänistä voivat olla patologisia löydöksiä? Milloin ne voivat olla patologisia löydöksiä ja mihin tiloihin ne silloin voivat liittyä? c) Kuvaa yksi systolinen ja yksi diastolinen sivuääni sekä graafisesti että lyhyesti sanallisesti. Kerro mistä viasta on kysymys. 4. Vastaanotollesi tulee 50-vuotias nainen, jolla on ollut kuukauden ajan särkyjä käsissä ja jaloissa. Haastattelet ja tutkit potilaan. Mitkä ovat niveltulehduksen merki a) anamneesissa? b) statuksessa? 5. Mitä asioita tutkit tuseeratessa? 6. Olet osastopalvelusi aikana tutkimassa potilastasi, joka on 56-vuotias aikaisemmin yleensä terve mies. Hänellä on kuitenkin ollut muutaman kuukauden ajan lisääntyvästi mahavaivoja, joiden vuoksi hän on joutunut tutkimuksiin osastolle. Olet saanut tietää, että hänen mahavaivojensa syyksi on patologin lausunnon perusteella juuri eilen varmistunut haimasyöpä. Aamulla seniorilääkäri lausunnon nähtyään totesi, että potilaalla saattaisi olla vain 3-6 kuukautta elinaikaa. Tutkittuasi potilaan tulee käytävällä vastaan hänen vaimokseen esittäytyvä rouva, joka kysyy sinulta, joko hänen miehensä mahakipujen diagnoosi on varmistunut. a) Kuinka vastaat osastopalvelijana ollessasi? b) Kuinka vastaisit muutamaa vuotta myöhemmin toimiessasi sairaalalääkärin tehtävissä? Endokrinologia ja metaboliset sairaudet

10.5.1996

1. Kohtaat tajuttoman diabeetikon. Millä kliinisillä keinoilla voit päätellä, onko kysymyksessä hypoglykeminen tila vai diabeteskooma? 2. Hypotyreoosin syyt, kliininen kuva ja diagnostiikka. 3. Minkälaisin kliinisin oirein ja löydöksin primaarinen hyperaldosteronismi ilmenee? 4. Familiaalisen hyperkolesterolemian (FH) heterotsygoottista muotoa sairastavat henkilöt pariutuvat ja saavat kahdeksan lasta. Esitä kaavakuvalla FH- sairauden todennäköinen esiintyminen jälkeläisissä. Vaikuttaako FH:n mutaation luonne periytyvyyteen?

9.5.1997

1. Aikuistyypin diabeteksen (NIDDM) vaaratekijät. 2. Feokromosytooman kliininen kuva. 3. Minkälaisin oirein ja statuslöydöksin akromegalia ilmenee? 4. Ks. edellinen tentti kysymys 4.

8.5.1998

1. Diabeetikon jalkaongelmien diabetekseen liittyvät syyt. 2. Esitä lyhyesti sekundaarisen hypertonian endokrinologiset syyt. 3. Primaarisen hypotyreoosin esiintyvyys ja kliininen kuva. 4. Vertaile prolaktinooman kliinistä kuvaa mies- ja naispotilailla.

10.6.1998

1. Hypertyreoosin kliininen kuva ja diagnostiikka. 2. Aikuistyypin diabeteksen (NIDDM) vaaratekijät. 3. Familiaalisen hyperkolesterolemian (FH) heterotsygoottista muotoa sairastavat henkilöt pariutuvat ja saavat kahdeksan lasta. Esitä kaavakuvalla FH-sairauksien todennäköinen esiintyminen jälkeläisissä. Vaikuttaako FH:n mutaation luonne periytyvyyteen? 4. Bulimia.

7.9.1998

1. Vertaile prolaktinooman kliinistä kuvaa mies- ja naispotilailla. 2. Vertaile eri insuliinivalmisteiden alkua ja kestoa. 3. Familiaalinen hyperkolesterolemia ja sepelvaltimotauti. 4. Feokromosytooman kliininen kuva.

29.4.1999

1. Hypertyreoosin kliininen kuva ja diagnostiikka 2. Diabeetikon jalkaongelmien diabetekseen liittyvät syyt. 3. Addisonin taudin oireet ja statuslöydökset. 4. Familiaalisen hyperkolesterolemian (FH) heterotsygoottista muotoa sairastavat henkilöt pariutuvat ja saavat kahdeksan lasta. Esitä kaavakuvalla FH-sairauksien todennäköinen esiintyminen jälkeläisissä. Vaikuttaako FH:n mutaation luonne periytyvyyteen?

30.3.2000

1. Vertaile eri insuliinivalmisteiden alkua ja kestoa. 2. Hypertyreoosin syyt, kliininen kuva ja diagnostiikka. 3. 48-vuotias aiemmin terve ja 3 tervettä lasta synnyttänyt nainen hakeutuu tutkimuksiin valittaen kasvojen turvotusta, väsymystä ja päänsärkyä. Lisäksi kuukautiset muuttuneet epäsäännöllisiksi. Kliinisessä tutkimuksessa toteat pyöreät kasvonpiirteet, aknea ja mustelmia selässä ja raajoissa. Verenpaine 148/102, pulssi 81/min, tasainen ja säännöllinen, raajoissa lihasvoima heikentynyt. a) Mikä ongelma on todennäköisesti kysymyksessä? b) Miten suunnittelet jatkotutkimukset? 4. Familiaalisen hyperkolesterolemian (FH) heterotsygoottista muotoa sairastavat henkilöt pariutuvat ja saavat kahdeksan lasta. Esitä kaavakuvalla FH-sairauksien todennäköinen esiintyminen jälkeläisissä. Vaikuttaako FH:n mutaation luonne periytyvyyteen?

Uusintatentti 29.1.2001

1. Miten toteutat iltainsuliinihoidon aloituksen aikuistyypin diabetespotilaalla? 2. Vertaile prolaktinooman kliinistä kuvaa mies- ja naispotilailla. 3. Feokromosytooman kliininen kuva 4. Minkälaisin kliinisin oirein ja löydöksin primaarinen hyperaldosteronismi ilmenee Gastroenterologia

10.5.1996

1. Refluksiesofagiitin diagnostiikka. 2. Helikobakteerihäädön toteutus. 3. Keliakian oireet ja ilmenemismuodot. 4. Krooniset hepatiitit.

9.5.1997

1. Elämäntapaohjeet refluksiesofagiittipotilaalle. 2. Selvitä käsitteet: a) krooninen gastriitti, b) toiminnallinen dyspepsia. 3. Hypolaktasian diagnostiikka ja hoito. 4. Haavaisen paksusuolitulehduksen( Colitis ulcerosa) oireet ja alkuvaiheen diagnostiikka.

29.4.1999

1. Keliakian laboratoriodiagnostiikka. 2. Refluksiesofagiitin komplikaatiot. 3. 60-vuotiaalla miehellä ilmenee toistuvasti kirkasta verta ulosteessa: luettele tärkeimmät syyt. 4. TK:n osuus haavaisen paksusuolitulehduksen hoitoketjussa.

7.3.2000

1. Keliakian hoidon seuranta. 2. Refluksiesofagiitin lääkehoito. 3. Milloin lähetät terveyskeskuspotilaan sigmoideoskopiaan? 4. Kuvaa lyhyesti ulkustaudin komplikaatiot.

30.3.2000

1. Miten diagnosoidaan Helicobacter pylori -infektio? 2. Terveyskeskukseen tulee keski-ikäinen nainen, joka valittaa väsymystä. Käyttänyt hartiasärkyyn tulehduskipulääkkeitä, ulosteet ovat kahden päivän ajan olleet mustia. Mitä tutkit? 3. Yli 10 vuotta kestäneen koko kolonin haavaisen paksusuolitulehduksen seuranta syöpävaaraa ajatellen, hoitoketju? 4. Ruokatorven refluksisairauden ei-lääkinnällinen hoito. Hematologia

7.3.1996

1. Mitkä ovat kroonisen lymfaattisen leukemian oireet? 2. Mitä tarkoittavat seuraavat käsitteet akuutissa leukemiassa: a) remissio, b) konsolidaatiohoito. 3. Philadelphiakromosomi. 4. Mikä diagnoosi potilaalle voidaan asettaa seuraavan verenkuvan perusteella: Hb 130 hkr 0.38 Er 3.5 MCHC 337 MCV 96 MCH 32 B-leuk. 3.5 st 0.01 lt 0.10 eos 0.01 bas 0.01 mon 0.05 lymf 0.82 B-trom 210. Mihin erityisesti kiinnität huomiota statuksessa? Mitä lisätutkimuksia tarvitaan päivystysluontoisesti? Kuuluuko potilas avohoitoon vai keskussairaalaan?

26.2.1997

1. Mitkä ovat hemofiliapotilaan itsensä tuntemat ensioireet nivelvuodossa? Mitkä tilanteet vaativat lääkehoitoa ja mikä se on lievässä A- hemofiliassa? ( lääkkeen farmakologinen nimi) 2. Mihin sairauksiin liittyy normosyyttinen, normokrominen anemia? 3. Hankitun laskimotukostaipumuksen syyt (luettelo).

9.12.1999

1. Perustele lyhyesti, miksi seuraavat lääkkeet lisäävät verenvuotoriskiä: a) aspiriini b) varfariini (Marevan) c) hepariini d) streptokinaasi 2. 36-vuotias aikaisemmin terven mies, jolla nyt muutaman viikon ajan esiintynyt kuumeilua > 38 C, yöhikoilua ja laihtumista. Tutkimuksessa toteat vasemmassa solisluukuopassa n. 3 cm kokoisen kivuttoman pahkuran. Jatkosuunnitelma: a) olet TK-lääkäri, b) olet sisätautien poliklinikalla toimiva sairaalalääkäri. 3. Neutropenia ja infektioriski. 4. Aktiivista nivelreumaa sairastava potilas, joka joutuu käyttämään kohtuullisen paljon särkylääkkeitä. Hakeutuu ennenaikaisesti kontrolliin lisääntyneen väsymyksen ja heikotuksen vuoksi. Lisäksi ollut jonkin verran ylämahakipuja. Verikokeissa B-Hb 58 g/l (normaalialue 135-165), E-MCV 65 fl (normaalialue 76-96) ja E-MCH 22 pg (normaalialue 27-32). Suunnittele potilaan ensisijaiset tutkimukset ja hoito.

7.3.2000

1. Makrosytoosi (E-MCV > 100 fl) ilman anemiaa, yleisimmät syyt. 2. Laskimotromboosiprofylaksian toteutus 1. raskauden aikana 2. imetyksen aikana. 3. Pseudotrombosytopenia 4. Hyväkuntoinen nuori mies, jolla terveystarkastuksessa otetuissa verikokeissa todetaan yllättäen B-Leuk 96x10exp9 /l, B-Hb 142g/l, B-Tromb 300x10exp9 /l, CRP <10mg/l, La 1. Statuksessa ei poikkeavaa. Valkosolujen erittelyssä blasteja 0, promyelosyyttejä 5 %, myelosyyttejä 15 %, metamyelosyyttejä 10 %, sauvamaisia neutrofiilejä 6%, liuskatumaisia neutrofiilejä 41 %, monosyyttejä 3 %, lymfosyyttejä 20%. Mitä sairautta epäilet? Mitä kerrot potilaalle? Mihin ohjaat potilaan, millä aikataululla? Kardiologian EKG-kysymykset ja nauhat tenttimapissa

26.4.1996

1. Verenpainereaktion merkitys kliinisessä rasituskokeessa. 2. Epästabiili angina pectoris. 3. Aorttastenoosin tyyppioireet.

25.4.1997

1. Mitä tulkitset EKG:stä ensimmäiseksi? 2. Valtimopalpaatio sydänsairauden daignostiikassa. 3. Mitä merkitsee korkea venapaine?

7.3.2000

1. 52-vuotias mies tulee Kuusamon TK:n päivystykseen (missä olet päivystäjänä) 6 tuntia jatkuneen voimakkaan rintakivun takia. Tulovaiheen EKG ohessa. a) Luettele aikajärjestyksessä 6 tärkeintä hoitotoimenpidettä terveyskeskuksen päivystyksessä b) Potilaan verenpaine laskee hoidosta huolimatta 5 ensimmäisen tunnin aikana tasolle 80/50 mmHg, henkeä ahdistaa ja hän on kylmän hikinen. Mitä teet? 2. 65-vuotias mies tulee vastaanotolle rasituksessa tuntuvan hengenahdistuksen takia. Kliinisessä tutkimuksessa kuulet gr II ejektiotyyppisen sivuäänen, carotispulssi on vaimea ja pieniamplitudinen. a) Mikä on työdiagnoosi ja mitkä ovat erotusdiagnostiset vaihtoehdot? b) Mitä lisätutkimuksia tekisit potilaalle diagnoosin varmistamiseksi ja hoidon arvioimiseksi? 3. ASD saattaa jäädä lapsuudessa diagnosoimatta. Miten havaitset ASD:n nuorella aikuisella, joka on täysin oireeton sydämen suhteen? Nefrologia

1. äkillisen virtsatieinfektion kerta- annoshoidon etuja ja haittoja. Luettelo. 2. Nefroottisen syndrooman veri- ja virtsalöydökset. 3. Uremian oireet. 4. Polykystisen munuaisdegeneraation diagnostiikka ja hoito.

27.2.1990

1. Aikuisten polykystinen munuaisdegeneraatio. 2. Luettele munuaistoiminnan akuutin vajavuuden prerenaaliset syyt. 3. Hyperkalemian profylaksia ja hoito. 4. Nefroottinen syndrooma. 5. Alempien virtsateitten bakteeri-infektioiden hoito, kun kyseessä on toistuvia infektioita: yleisohjeet ja 1-2 vuoden hoito. 6. äkillisen munuaiskerästulehduksen syyt ja virtsan sedimenttilöydös.

16.9.1994

1. Diabeettisen nefropatian ehkäisy. 2. Uä munuaistaudin diagnostiikassa. 3. VTI:n estolääkitys, millon ja miten? 4. Rhabdomyolyysin syyt. 5. Myyräkuume. 6. Nefroottisen syndrooman oireet ja yleisimmät syyt.

4.12.1996

1. VTI:n estolääkityksen a) aiheet b) toteutus. 2. Munuaisen hormonit ja niiden vaikutusmekanismit. 3. Polykystinen munuaistauti (APKD). 4. Proteinuriapotilaan tutkiminen. 5. Akuutin pyelonefriitin oireet ja hoito.

26.4.1996

1. Diabeettisen nefropatian ehkäisevä hoito. 2. Virtsatieinfektion (VTI) estolääkitys. 3. Myyräkuumeen tyypilliset oireet ja laboratoriolöydökset. 4. Nefroottinen syndrooma: oireet ja laboratoriolöydökset.

25.4.1997

1. Akuutin alavirtsatieinfektion erotusdiagnostiikka. 2. Dominantisti periytyvä polykystinen munuaistauti. 3. Hematuriapotilaan tutkiminen. 4. Munuaisten ja virtsateiden isotooppitutkimukset.

24.4.1998

1. Oireeton bakteruria: miten toteat, milloin hoidat? 2. Nefroottisen syndrooman oireenmukainen hoito. 3. Renaalisen anemian hoito. 4. Lisäkilpirauhasen toimintahäiriö munuaisten vajaatoiminnassa, syntymekanismi, hoito?

21.1.2000

1. VTI:n diagnostiikka ja hoito avosektorilla. 2. Proteinurian selvittely - mitä ehdotat taustalta löytyvän? 3. Renaalinen anemia - diagnostiikka ja hoito. 4. Munuaisten ultraäänitutkimuksen antama informaatio. Kerro esimerkkitapauksia diagnostisista löydöksistä.

7.3.2000

1. Diabeettinen nefropatia. Diagnostiikka/hoito/taudinkulku. 2. Polykystinen munuaistauti. Diagnostiikka/hoito/taudinkulku. 3. Primaari vs. sekundaarinen hyperparatyreoosi. Aiheuttaja/lab.löydökset/hoito. 4. Dialyysihoidon indikaatiot kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla. Reumatologia

7.3.1996

1. Polymyalgia rheumatica: a) tyypillinen anamneesi, b) kliiniset löydökset. 2. Tuoreen selkärankareuman oirekuva. 3. Nivelreuman hoito (päälinjat). 4. Akuutin kihtikohtauksen taudinkuva. Miten pääset diagnoosiin?

26.2.1997

1. Kuvaa tyypillinen kihtikohtaus. Miten varmennat diagnoosin? 2. Nivelreuman hoidon päälinjat. 3. Vastaanotollasi on tuore niveltulehduspotilas. Miten erotat toisistaan reaktiivisen artriitin ja nivelreuman? 4. Polymyosiitti: a) oireet b) löydökset c) diagnoosiperusteet.

9.3.1998

1. 30-vuotias nainen hakeutuu tutkimuksiin parotissylkirauhasturvotuksen vuoksi. Lasko on koholla ja reumatekijä positiivinen. Mikä on työdiagnoosi ja mitä muita todennäköisiä oireita ja löydöksiä on odotettavissa? 2. Nuoren miehen toispuoleinen polvi- ja nilkkaturvotus ulkomaan matkan jälkeen. Lasko50 mm/h ja CRP 100 mg/l. Työdiagnoosisi? Miten selvittelet eteenpäin, ja mitä odotat löytäväsi tutkimuksissa? 3. Miten ja milloin nivelreuman hoito tulee alkaa? 4. Miten erotat toisistaan polymyalgia rheumatican ja fibromyalgian? Eroaako hoito?

10.6.1998

1. Sjögrenin syndrooman tyyppioireet ja -löydökset (mukaan lukien laboratoriotulokset). Hoito? 2. Millä perustein arvioit tuoretta niveltulehdusta potevan sairastavan nivelreumaa? 3. Millainen on akuutti kihtikohtaus? Miten diagnoosi varmennetaan? Kohtauksen hoito. 4. Millä perustein arvioit tuoretta niveltulehdusta potevan sairastavan reaktiivista artriittia?

7.9.1998

1. Mitkä seikata anamneesissa ja kliinisessä kuvassa (mukaan lukien laboratorio ja röntgen) viittaavat nivelreumaan tuoretta nivelsairautta potevalla henkilöllä? 2. Miten kihti diagnosoidaan? 3. Äkäinen polven monoartriitti. Miten erotat toisistaan reaktiivisen ja purulentin artriitin? 4. Millä perustein teet fibromyalgiadiagnoosin?

9.12.1999

1. Vastaanotolla tuoretta niveltulehdusta poteva potilas. Millä perustein katsot, että hän sairastaa nivelreumaa? 2. Miten aloitat lääkehoidon em. tapauksessa? 3. Kuvaa akuutti kihtikohtaus. Miten varmistat diagnoosin? 4. Tumavasta-aineet. Milloin tutkit? Mihin tauteihin pos. tumavasta-ainelöydös tai tietty vasta-ainespesifiteetti voi viitata?

7.3.2000

1. Polviniveltulehdus (monoartriitti). La 85 mm/h, CRP 100 mg/l. Nivelnesteessä leukosyytit 20 000x10exp6 /l. Mitkä ovat diagnoosivaihtoehdot? Mitä muuta nivelnesteestä kannattaa tutkia, ja mitkä seikat puoltavat eri diagnoosivaihtoehtoja? 2. Nuoren naisen keväinen poskipääihottuma, kuume, niveltulehdus, leuko- ja trombopenia. Todennäköisin diagnoosi? Mitä lisätutkimuksia määräät taudinkuvan selvittämiseksi ja diagnoosin varmentamiseksi? 3. Polymyosyytti. Tyypilliset oireet ja status- ja laboratoriolöydökset? Miten varmennat diagnoosin? 4. Tuore nivelreuma ja akuutti kihti ovat kliiniseltä taudinkuvaltaan kovin erilaisia. Kuvaa keskeiset erot ja diagnoosikeinot kummassakin tapauksessa. Lopputentit

Sisätautiopin lopputentti 21.1.2000

1. Miten teet selvitykset ja tutkimukset potilaalle, jolla on sattumalta löytynyt kyhmy kilpirauhasessa? 2. Perustele pitkäaikaisen inhaloitavan kortikosteroidihoidon aiheet keuhkoahtaumatauti (COPD)-potilaalle. 3. Hypertrofinen kardiomyopatia. Oireet, löydökset, diagnostiikka ja hoito. 4. 40-vuotias mies, joka on aina ollut laihansorttinen. Kärsinyt jatkuvista ruokailuun liittyvistä mahavaivoista. Viime aikoina alkanut esiintyä lisääntyvästi rasitushengenahdistusta ja väsymystä, tuodaan sairaalaan, koska pyörtynyt työmatkalla. Tutkimuksissa todetaan kalpea, asiallinen potilas. Tuseeratessa uloste mustaa. Laboratoriokokeissa B-Hb 36 g/l, E-MCH ja E-MCV normaalit, B-Tromb 562 x 10^9/l, B-Leuc 6.0 x 10^9/l, valkosolujen erittelyssä ei poikkeavaa. P-TT matala, <5%. S-Alat ja Asat normaalit, ja Afos lievästi koholla. S-B12-vitamiini 122 pmol/l (normaalialue 180-700), E-folaatti 45 nmol/l (normaalialue 200-750), ulosteen veri positiivinen. Luuydintutkimuksessa todetaan rautavarastot tyhjiksi ja lisäksi megaloblastisia muutoksia. - Mikä sairaus mahtaa olla potilaan vaivojen ja laboratoriolöydöksen taustalla? - Perustele miten päädyit kyseiseen diagnoosiepäilyyn? - Suunnittele potilaan välitön hoito ja diagnostiset tutkimukset. 5. Terveyskeskuksen osuus haavaisen paksusuolitulehduksen hoitoketjussa 6. Nefroottinen oireyhtymä, tärkeimmät löydökset. Mitkä munuaistaudit voivat aiheuttaa sen. Miten edetä diagnostiikassa. 7. Sjögrenin syndrooman tyyppioireet ja löydökset (mukaan lukien laboratoriokokeiden tulokset). Hoito? 8. Mikä on endokardiitti ja millä perusteella sitä voi tai tulee epäillä? Miten diagnoosi voidaan varmistaa?

Sisätautiopin lopputentti 7.3.2000

1. Aikuisiän diabeetikon dyslipidemian hoito. 2. Antileukotrieenien käyttöindikaatiot. 3. 24-vuotias mies tulee terveyskeskuksen päivystykseen sydämen tykytyksen takia. EKG ohessa. A) Miten hoidat tämän potilaan päivystyksessä? B) Kun rytmi on kääntynyt normaaliksi, potilas ilmoittaa, että saman tyyppisiä rytmihäiriöitä esiintyy keskimäärin 1-2 kertaa 3-4 kuukauden aikana ja että pelko tykytyksen ilmaantumisesta häiritsee huomattavasti normaalia elämää, esim. urheilusuorituksia jne. Miten toimit tämän potilaan jatkotutkimusten ja hoidon suhteen? C) Luettele kolme yleisintä supraventrikulaarisen takykardian elektrofysiologista mekanismia. 4. 23-vuotias aikaisemmin terve mies, jolla alkanut ilmetä viimeisen kolmen kuukauden aikana enenevästi väsymystä, yleistä heikkoutta ja huimausta. Vointi vaihdellut niin, että esimerkiksi pari viikkoa sitten selvittänyt sairaankuljettajan ammattiin vaadittavan kuntotestin, mutta nyt jälleen tuntemuksia, että ei jaksa kävellä metriäkään. Nyt ennen terveyskeskukseen tuloa ollut myös pahoinvointia ja oksentanut kertaalleen. Suvussa autoimmuunisaurauksia. Statuksessa todetaan normaalipainoinen henkilö, iho siisti, paitsi kämmenten uurteissa ruskeaa pigmentaatiota. RR 90/60, pulssi tasainen, sydämestä ja keuhkoista kuunnellen ei poikkeavaa. Nielu siisti, ei palpoitavia imusolmukkeita, vatsan palpaatiossa ei poikkeavaa. B-La 1, B-Hb 142 g/l, S-CRP <10 mg/l. - Mitä sairautta epäilet, mitä tutkimuksia seuraavaksi? Mitä hoidoksi? 5. Terveyskeskuspäivystyksessä potilaana muistamaton vanhus. Ambulanssisairaankuljettaja kertoo vaimon hälyttäneen apua, koska potilas on kaatuillut kotona. RR 150/90. Ei lämpöä. Tajuissaan ja sekavia jutteleva. Miten kartoitat eteenpäin potilaan tilanteen. (Mahdollisiin hoitotoimenpiteisiin ei tarvitse ottaa kantaa tässä vastauksessa.) 6. Reaktiivisen ja purulentin artriitin erotusdiagnoosi voi olla vaikea. Kuvaa miten menettelisit äkillisen monoartriitin suhteen a) diagnoosin varmistamiseksi, b) hoidollisesti. 7. Keliakian oireet ja diagnostiikka. 8. Peroraalisten kefalosporiinien käyttöindikaatiot.

Sisätautiopin lopputentti 19.5.2000

1. Familiaalisen hyperkolestrolemian hoito ja lääkehoidon erityiskorvattavuuden perusteet 2. N. 40-vuotias nainen, jolla 8 vuoden tupakka-anamneesi (loepttanut 8 vuotta sitten) tulee vastaanotolle 2-3 kuukautta jatkuneen yskäoireen vuoksi. CRP<10, verikokeet ja thorax ovat normaalit. FEV1 73% spirometrian yhteydessä tehdyssä bronkolyyttikokeessa ei saada efektiä. a) Erotusdiagnostiikka b) Tärkeimmät erotusdiagnostiset tutkimukset 3. Epästabiilin angina pectoriksen diagnostiikka ja hoito. 4. Agranulosytoosi 5. Polviniveltulehdus (monoartriitti). La 85 mm/h, CRP 100 mg/l. Nivelnestees-sä leukosyytit 20 000 x 10^6/l. Mitkä ovat diagnoosivaihtoehdot? Mitä muuta nivelnesteestä kannattaa tutkia, ja mitkä seikat puoltavat eri diagnoosivaihto-ehtoja? 6. Suolen loppuosaan rajoittuneen haavaisen paksusuolitulehduksen (proctitis ulcerosa) hoito ja hoidonporrastus. 7. Lääkehoidon pulmia munuaisten vajaatoiminnassa - käsittele seuraavia lääkeaineryhmiä. a) Verenpaine- ja diureettilääkkeet b) Diabeteslääkkeet c) Kipulääkkeet d) Antibiootit 8. Päivystäessäsi terveyskeskuksen vuodeosastoa, sinua pyydetään katso-maan aikaisemmin sinulle tuntematonta vanhusta, jonka kunto on romahtanut. Papereista käy ilmi, että potilaalla on vaikea dementia, ollut jo pari vuotta vuodepotilaana. Papereissa maininta nielemisvaikeuksista. Vanhuksen hengitys on nopeaa ja rohisevaa, kuume on korkea, vaikuttaa kivuliaalta. Kieli kuiva. Muutoin kliinisessä statuksessa ei ole merkittävää. Miten ratkaiset hoitolinjat.

Sisätautiopin lopputentti 12.6.2000

1. Millaiset seerumin lipiditavoitteet asetat sepelvaltimotautia sairastavan potilaan hoidossa? Miten toteutat hoidon? 2. Astmaa sairastava potilaasi (35v nainen, muuten terve, ei allergioita), jonka lääkityksenä on inhaloitava kortikosteroidi 1 mg:n vrk-annoksella ja salbutamoli tarvittaessa, valittaa aamuöisin esiintyvää ahdistusta. Infektio-oireita ei ole. Miten etenet? 3. Eteislepatus. Luokittelu, diagnostiikka ja hoito. 4. Keliakian suolen ulkopuoliset (extraintestinaaliset) ilmenemismuodot. 5. Clostridium difficile-infektio 6. Mitkä oireet ja löydökset herättävät epäilyn, että päivystysvastaanotolle hakeutunut potilaasi sairastaa akuuttia leukemiaa? 7. Moniammatillisen hoidon periaatteet tuoreessa nivelreumassa. 8. Halvaantuneen vanhuspotilaan kuntoutustiimi. Tiimin jäsenet ja toiminta.

Sisätautiopin lopputentti 27.10.2000

1. Toteat aiemmin terveellä 56-vuotiaalla miespotilaalla (pituus 173 cm, paino 92 kg) toistuvasti kohonneen paastoverensokerin (fb-gluk = 8,4 ja 9,2 mmol/l) terveyskeskuksessa. Miten etenet tutkimusten ja hoidon suhteen? 2. PEF-vrk seurannan arviointiin liittyvät virhelähteet. 3. 70-vuotias nainen tulee vastaanotolle hengenahdistuksen pahenemisen takia. Hän on sairastanut Q-aalto sydäninfarktin 3 vuotta aiemmin. Hänellä on lääkityksenä Asperiini 100 mg x 1, Digoxin 0.125 ja nitraatti. a) Miten selvität, johtuuko hengenahdistus sydämen vajaatoiminnasta? b) Miten arvioit vajaatoiminnan vaikeusastetta? c) Jos toteat sydämen vajaatoiminnan, niin tekisitkö jotain muutoksia lääkitykseen. Mitä muutoksia? 4. 50-vuotiaalla miehellä on kuukauden ajan ilmennyt ylävatsakipua ja närästy-stä, ei laihtumista tai ikteerisyyttä: Miten tutkit/hoidat terveyskeskuksessa? 5. Kihdin taudinkuva ja diagnoosi. Kihti näyttää olevan ylidiagnostisoitu Suomessa. Minkähän takia? 6. Diabetesta sairastava insuliinihoitoa käyttävä henkilö löydetään tajuttomana kadulta ja hänet tuodaan terveyskeskuksen päivystykseen. Mitä tutkimuksia? Mitä hoitotoimenpiteitä? Jatkosuunnitelmat? 7. Infektioriski ja infektioiden torjunta verialtistuksissa. 8. Mtein lääkkeiden poistuminen elimistöstä muuttuu ikääntymisen myötä?

Sisätautiopin lopputentti 15.12.2000

1. Miten voit pienentää aikuistyypin diabetespotilaan sepelvaltimotautivaaraa 2. Homeiden aiheuttamat keuhkomanifestaatiot 3. Akuutin eteisvärinän hoito 4. Pseudotrombosytopenia 5. Kuvaa a) tuoreen nivelreuma ja b) polymyalgia rheumatican lääkehoidon periaatteet 6. Kroonisen uremian konservatiivinen hoito 7. Ruokatorven refluksisairauden oireet ja ilmenemismuodot 8. Kotona yksin asuva 80-vuotias oululainen entinen opettaja. Kerrostalo, hissi on. Sukulaisia ei kaupungissa. Kaatui liukkaalla kadulla. Oikean olkavarren murtuman hoidoksi määrätty kuntoside vielä neljäksi viikoksi. Lonkkamurtuma naulattu. Kuntoutui rollaattorin avulla käveleväksi. Lääkitys on Seloken zoc 47,5 mg 1×1, Nitrocid 10 mgx3, Primaspan 100 mgx1, Nimed 1×2. Aikaisemmin sairastanut pienen infarktin, mutta muuten terve. Suunnittele potilaan kotiutus

Sisätautiopin lopputentti 22.11.2001 (valmistuvalla kurssilla ei ollut keuhkotaudeista kysymystä, koska lopputentti tehtiin aikanaan erikseen)

1. Sekundaarisen hypertension endokrinologiset syyt. 2. 63-vuotias mies tulee päivystykseen rintalastan takaisen kivun takia, joka tuntuu levossa ja pahenee jo lievässä fyysisessä ponnistuksessa. Nitro auttaa kipuun hetkellisesti. Hänellä on aiemmin ollut gr II stabiili angina pectorisoireisto. EKG on täysin normaali. a) Mitä tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä teet terveyskeskuksessa, jossa on oma vuodeosasto ja lähin keskussairaala 200km päässä. b) Vuorokauden kuluttua kivut edelleen jatkuvat ja EKG:ssä on yli 1 mm:n ST segm laskuja. Miten hoidat/toimit? 3. Trombosytopenia: sen yleisimmät syyt ja siihen liittyvä vuotoriski. 4. Refluksiesofagiitin pitkäaikaishoito. 5. Millaisten oireiden ja löydösten perusteella epäilet niveloireellisella potilaalla tuoretta nivelreumaa? (anamneesi, st. ja tutkimustulokset) 6. Miten hoidat vaikeaa stafylokokki-infektiota. 7. IgA-nefropatia. Mikä herättää epäilyn taudista? Miten etenet diagnostiikassa? Taudin hoito ja kulku. 8. Miten tunnistat vanhuksen sekavuusoireyhtymän (delirium)?

Sisätautiopin lopputentti 12.1.2007

1. Subakuutti tyreoidiitti (de Quervainin tyreoidiitti) 2. Milloin lähetät potilaan terveyskeskuksesta rytmikardiologille ablaatiohoidon harkintaan? (Vastaa vain siihen mitä kysytään. Ylimääräisestä tekstistä miinustetaan.) 3. Millaisten oireiden perusteella epäilet kihtiä? Miten varmistat diagnoosin? Miten hoidat? 4. Vastaanotollesi terveyskeskukseen tulee 50-vuotias nainen sinuiitin vuoksi tehtävää poskiontelopunktiota varten. Laboratioriokokeissa ilmenee, että hemoglobiini on 135 g/l, B-leukosyytit 7×10^9/l ja trombosyytit 20×10^9/l. Miten toimit? Poikkeavan veriarvon mahdollisia syitä? (Viitearvoja: Hb 117-155 g/l, leuk 3.4-8.2×10^9/l, tromb 150-360×10^9/l. 5. Osteoporoosin arviointi ja hoito yli 75-vuotiaalla. 6. Haavaisen paksusuolitulehduksen diagnostiikka ja hoito. Milloin epäilet haavaista paksusuolitulehdusta terveyskeskukseen vatsavaivojen vuoksi tulevalla potilaalla? Miten hoidat terveyskeskuksessa? Milloin lähetät erikoissairaanhoitoon? (Max. 15 rivin vastaus!) 7. On sunnuntaiaamu ja olet päivystävänä lääkärinä sairaalassa. Sinulle soittaa poliisi, joka on edellisenä iltana saanut neulanpiston ilmeisesti huumeruiskusta pidättäessään henkilöä, jonka tiedetään olevan pistoshuumeiden käyttäjä. Mitä ohjeita annat? 8. Miten arvioit glomerulusfiltraation astetta (estimoitu GFR) plasman kreatiniinin perusteella?

 
sisaetaudit.1171615319.txt.gz · Viimeksi muutettu: 2007/02/16 10:42 by eskola
 
Recent changes RSS feed Creative Commons License Powered by PHP Valid XHTML 1.0 Valid CSS Driven by DokuWiki